Antti Pohjan blogi: Barometriä

Antti Pohja

Nyt olemme nähneet kaksi kierosta kaikilta. Pelin luonne muuttui kakkoskierroksella monen joukkueen osalta vapautuneempaan suuntaan. Nyt näimme jo ehkä enemmän sitä, missä kukin joukkue oikeasti menee näissä kisoissa.

A-lohkossa Meksiko ja Uruguay ovat näyttäneet Ranskalle, että vanhat meriitit eivät paina näissä karkeloissa. Ranska ei ole hyytynyt Anelkan kotiuttamiseen eikä muihinkaan kuppikuntakokouksiin. He olivat hävinneet nämä kisat jo ennen ensimmäistäkään ottelua. Jos kehonkieli joskus jotain kertoo, niin nyt: se on nyky-Ranskan koko kuva.

B-lohkon taitaa voittaa joukkue, jolla ei ole valmentajaa ollenkaan. Niinhän Diegosta on sanottu moneen kertaan. Ei kai kukaan kiistä sitä, että Diegolla lienee puutteelliset valmentajakoulukurssit käytynä, mutta onko se sittenkään turnausmuotoisen kilpailun liidaamisen koko kuva? Ei mennä siihen vielä enempää, annetaan ajan näyttää.

C-lohkon suurin pettymys on toistaiseksi ollut Koman Coulibaly. Malilainen erotuomari teki uskomattoman virheen hylätessään USAn voittomaalin. Jenkit tekivät hienon, tavoilleen uskollisen ja itsetuntoa uhkuvan nousun kahden maalin takaa rinnalle ja ohi, mutta tuomari puhalsi uroteosta pari pinnaa pois. Asian tekee kummalliseksi se, että tuomari vihelsi jotain mitä EI nähnyt. Helpompaa on ymmärtää tuomarin virhe silloin, jos hän jättää puhaltamatta jotain siksi, ettei nähnyt. Toivottavasti USA ei tipu jatkosta tällaisen takia.

D-lohkossa Saksan suurinumeroinen avausvoitto saattoi jopa hiukan hämätä. Serbiaa vastaan Saku-kone yski siihen malliin, että puheita finaalipaikasta voidaan vielä hiukan jarrutella. Ghana johtaa lohkoa ja on menossa jatkoon. Afrikkalaisjoukkueista he ovat ehkä sittenkin lähimpänä menestystä.

Hollanti johtaa omaa lohkoaan puhtaasti – muttei vakuuttavasti. Onko kuusi pistettä ja oma pää puhtaana sittenkään vielä todiste mistään? Jotainhan se kertoo, mutta todellinen testi on edessä, niin kuin muutamalla muullakin tässä turnauksessa.

Paraguay tekee oman osuutensa eteläamerikkalaisessa riemukulussa. Uusi-Seelanti on tehnyt F-lohkossa sen, mihin sen paukut optimissaan riittävät: kaksi komeaa taistelutasuria kokovalkoisille. Italia taitaa selvitä jatkoon, vaikka vaikeaa on ollut. Mestaruuden uusiminen vaatisi valtavan isoa ryhtiliikettä. Uskooko joukkue itsekään siihen?

G-lohkon ”tehoton pyörijä”, Portugali lopetti pyörimisen ja aloitti maalien tekemisen. Silti, seitsemän tehtyä yhdessä ottelussa ei ole mielestäni tae siitä, että Euroopan Brasilia olisi vahvoilla. Ei tämä ollut edes mikään myrskyvaroitus; vastustajan puolustus maalivahtinsa kanssa teki seitsemän oikein mahdolliseksi tässä tapauksessa.

Chileen pätee hiukan sama kuin Portugaliin. H-lohkossa taidoillaan ja esityksillään ihmisiä ihastuttanut Etelä-Amerikan pikkujättiläinen on voittanut kahdesti – Hondurasin ja vajaalukuisen Sveitsin. Kaikella kunnioituksella, emme tiedä vielä mitään Chilestä kovan paikan edessä. Mahdollisuudet ovat mihin vain, mutta vielä on matkaa. Viimeinen alkulohko-ottelu Espanjaa vastaan näyttää jo paljon.

Antti Pohja